Vaaleanpunaisen pantterin paluu
Vaaleanpunaisen pantterin paluu | |
---|---|
The Return of the Pink Panther | |
Ohjaaja | Blake Edwards |
Käsikirjoittaja | |
Tuottaja | Blake Edwards |
Säveltäjä | Henry Mancini |
Kuvaaja | Geoffrey Unsworth |
Leikkaaja | Tom Priestley |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat/ Iso-Britannia/ Ranska |
Tuotantoyhtiö | |
Levittäjä |
United Artists Netflix |
Ensi-ilta | 1975 |
Kesto | 113 min. |
Alkuperäiskieli | englanti |
Seuraaja | Vaaleanpunainen pantteri iskee jälleen |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Vaaleanpunaisen pantterin paluu on Blake Edwardsin ohjaama, järjestyksessään kolmas Vaaleanpunainen pantteri -elokuva vuodelta 1975. Sen pääosissa nähdään komisario Jacques Clouseauna Peter Sellers ensi kertaa sitten vuoden 1964 Laukaus pimeässä -elokuvan.[1][2] Christopher Plummer korvasi herrasmiesvaras Sir "Aave" Lyttonin roolissa David Nivenin, joka oli ollut "Aaveena" elokuvasarjan ensimmäisessä elokuvassa Vaaleanpunainen pantteri. Muita keskeisiä näyttelijöitä ovat Lyttonin naisystävää esittävä Catherine Schell, Clouseauta vihaavaa ylikomisariota esittävä Herbert Lom ja Clouseaun miespalvelijan roolissa Burt Kwouk.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan alussa arvokas timantti nimeltä Vaaleanpunainen pantteri varastetaan lugashlaisesta museosta ja kömpelö komisario Clouseau (Peter Sellers) lähetetään Ranskasta tutkimaan tapausta. Clouseaun epäilyt kohdistuvat jälleen kerran Sir Charles Lyttoniin (Christopher Plummer), joka tunnetaan ovelana varkaana. Clouseau haluaa päästä selville Lyttonin ja tämän vaimon (Catherine Schell) tekemisistä naamioitumalla muun muassa allashuoltajaksi ja puhelinkorjaajaksi.
Clouseaun esimies, ylikomisario Charles Dreyfusilla (Herbert Lom) tulee Clouseaun suhteen mitta täyteen ja hän yrittää kerta toisensa jälkeen salamurhata tämän. Elokuvassa ovat mukana totutusti myös Clouseaun kiinalainen palvelija (Burt Kwouk), Dreyfusin avustaja ja ylikonstaapeli Francois Chevalier André Maranne.
Roolit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peter Sellers | … | Jacques Clouseau |
Christopher Plummer | … | Sir Charles Litton |
Catherine Schell | … | Lady Claudine Litton |
Herbert Lom | … | Charles Dreyfus |
Peter Arne | … | eversti Sharki |
Peter Jeffrey | … | kenraali Wadafi |
Grégoire Aslan | … | Lugashin poliisipäällikkö |
David Lodge | … | Mac |
Graham Stark | … | Pepi |
Eric Pohlmann | … | Fat Man |
André Maranne | … | François Chevalier |
Burt Kwouk | … | Cato Fong |
Victor Spinetti | … | hotellivirkailija |
John Bluthal | … | sokea kerjäläinen |
Mike Grady | … | pikkolo |
Peter Jones | … | psykiatri |
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen sanoo elokuvaa ilahduttavan hyväksi comebackiksi ja antaa sille neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[1] VideoHound’s Golden Movie Retriever antaa elokuvalle kaksi ja puoli tähteä neljästä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
- ↑ a b Return of the Pink Panther[vanhentunut linkki], VideoHound’s Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 14.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).